kivi-paperi-sakset, ja voittostrategia on...

Kivi-paperi-sakset
(openclipart)

Kivi-paperi-sakset -pelin kaikki tuntevat. Kunkin tuloksen todennäköisyys on 1/3. Pelissä voiton mahdollisuus on 1/3. Sama todennäköisyys on tasapelille ja tappiolle. Paremmuuden tai arvonnan voisi tehokkaammin suorittaa kolikon heitolla, mutta tasapeli on kiva lisä tuomaan jännitystä. Ei kivi-paperi-sakset olisi kuitenkaan niin suosittu kuin se on, jos se olisi vain tuuripeli eli todennäköisyyteen pohjaava peli. Kivi-paperi-sakset -pelistä käydään maailmanmestaruuskisojakin.

Valitsetko kiven, paperin vai sakset? Onko valinta satunnainen vai harkittu? Voiko valinta edes olla satunnainen, kun ihmisestä on kysymys? Ihmisen alitajunnasta on löydetty kohinaa, joka ohjaa ihmisen toimintaa. Ehkä se on ihmisen satunnaisgeneraattori.

Kivi-paperi-sakset on peli toista ihmistä vastaan. Se luo siitä sosiaalisen pelin. Strategiasivustolla löytyy joitakin perusstrategioita pelata peliä. Yksi perustaktiikan pohja on se, että ihmiset tuntuvat syystä tai toisesta suosivan kiveä. Se tekee saksista huono strategian, ja paperista hyvän. Tämä näkyykin tuloksissa. Sakset on vähiten käytetty strategia. Suositulla kivistrategialla pelaa eniten tasapelejä ja voittaa vähiten, jos tilastot pitävät paikkansa.

Asiaa on ihan tutkittukin. Tietenkin. Ihmisen peruskäyttäytymiseen tässä kuuluu, että voittoputkea ylläpidetään, eli luotetaan voitokkaaseen valintaan. Tämä juontaa juurensa siihen, että ruoka on usein löytynyt samojen vihjeiden perusteella. Tämän vastapuoli on se, että tappiollinen taktiikka pyritään korjaamaan voitolliseksi. Suurin osa ihmisistä noudattaa näinkin yksinkertaista, luontaista ehkä jopa alitajuntaista taktiikkaa. Lisäksi ihminen harvoin uskaltaa ottaa kolmea samaa peräkkäin, vaan korjaa viimeistään siinä tasapeliä voittavaan suuntaan. Käyttäydymme siis kuin reesusapinat. Älä vain pelaa kivi-paperi-sakset -peliä simpanssia vastaan. Takkiin tulee varmasti!

Hyvin pieni murto-osa ihmisistä lähtee strategiseen ajatteluun pohjaten peliteoriaan, että jokainen noudattaisi edellä mainittua strategiaa ja optimoisi omansa voitokkaaksi verrattuna vastustajan oletettuun käyttäytymiseen. Ehkä tämä on liian pitkä ajatusketju pelitilanteessa tehtäväksi. Strategiaksi voi siis suositella vastustajan lukemista ja pelaamista hänen strategiaansa vastaan.

Jim Parsons alias Sheldon Cooper
 Comic Conissa
(cc Kristin Dos Santos)

Hmm.. Toki tästä voi tehdä reaktiopelin, mutta se mielestäni on alkuperäisen ajatuksen huijausta. Japanilaisten kehittämä robotti luottaa tähän strategiaan ja täten voittaa ihmisen selvin numeroin. Jos pelitilanne kuitenkin peilaa reaktioihin, niin suosittelen opettelemaan hämäysliikkeet. Hämäät saksilla, pelaat paperin. Hämäät kivellä, pelaat sakset. Hämäät paperilla, pelaat kiven. Kun vastustaja tajuaa hämäyksesi, muutat takaisin hämäämättömään toimintaan. Peli muuttuu näin jälleen vastustajan aikeiden lukemispeliksi.

kps-lisko-spock-variantti
((cc) Nojhan)

The Big Bang Theoryn (suom. Rillit Huurussa) TV-sarjan roolihahmo Sheldon on kehitellyt pelistä kivi-paperi-sakset-lisko-spock -version. Se jakaa mahdollisuusvariantit laajemmalle, ja vähentää edellä mainittuja ongelmakohtia sekä pienentää tasapelin mahdollisuutta. Tosi nörtti pelaakin siis Sheldonin lanseeraamaa versiota.


- janiope

"Play more games!" - Wil Wheaton