Introverttien vahvuudet - TED.poiminta

Monilla työpaikoilla Suomessakin mennään ekstroverttien ehdoilla ja ekstroverttejä arvostetaan.. Tässä erinomainen puolustuspuheenvuoro introvertiltä. Susan Cain on aito puhuja, joka saa kuulijat puolelleen.

- janiope

Onko vaarallista laittaa käsi nestemäiseen typpeen? (youtube.poiminta)

Nestemäinen typpi kiehuu −195,8 °C:ssa. Nestemäinen olomuoto on siis tätä kylmempää. Nestemäistä typpeä käytetään laboratoriossa moneen tarkoitukseen. Sillä jäädytetään näytteitä. Näytteet jäätyvät nopeasti säilyttäen rakenteensa, mikä on monissa sovelluksissa tärkeää. Lisäksi nestemäisellä typellä jäähdytetään mittalaitteita (kuten elektromikroskooppi), joille on kriittistä, että lämpöliike saadaan minimiin.

Vanhempien fyysikoiden temppuja on hämmästyttää nuoria tulokkaita laittamalla käsi nestemäiseen typpeen. Ensimmäinen ajatus nuoremmilla usein on, että onpa se kova tyyppi. "Eikö käsi jäädy ja hajoa pienestäkin kopautuksesta?" Näin ei kuitenkaan käy. Alla olevassa youtube-videossa demonstroidaan tämä.

Ilmiö perustuu siihen, että käsi on nestemäiselle typelle erittäin kuuma. Typpi alkaa kiehumaan ja muodostaa suojaavaan kaasukerroksen käden ja nestemäisen typen väliin. Näin käteen ei tule paleltumia. Tätä ilmiötä kutsutaan Leidenfrost-efektiksi. Ilmiö on tuttu myös keittolevyltä. Kun levylle pudottaa vesipisaran, niin se tanssii levynkeskustassa tai reunalta ulos saman ilmiön takia.

Huom! Käden pitäminen liian pitkään nestemäisessä typessä aiheuttaa vakavia vammoja. Nestemäisen typen käsittelyssä on syytä noudattaa varovaisuutta, sillä superkylmä on ihmiselle kuumaa vaarallisempi, sillä se turruttaa tuntoaistin. Nestemäistä typpeä on syytä käsitellä asianmukaisin suojavälinein ja huolellisuudella.

Artisokka viinimaistiaisissa - makujen kemiaa

Olet varmasti huomannut, että jokuset ruoat ei sovi yhteen. Helpointa se on huomata ruoan ja juoman yhdistelmissä. Happamat hedelmät ei monien mielestä sovi maidon kanssa yhteen. Tietyt ruoat sopivat erityisen hyvin viinien kanssa. Mistä tämä sitten johtuu? Kyse on siitä, miten maistamme asiat, mutta myös kemiasta. Makujen kemia -sarjassa perehdymme makujen kemiaan. Tänään vuorossa on artisokka viinimaistiaisissa.

Jos olet maistanut valkoviiniä ja artisokkaa peräkkäin, olet ehkä huomannut, että viini maistuu makealta. Riippuen viinimausta ja viinistä tätä voidaan pitää hyvänä tai huonona asiana. Syypää tähän on synariini, hydroksikanelihappo, kiinihapon ja kahden kahvihappo-molekyylin (tupla)esteri. Esterit on keskeinen yhdisteryhmä makujen ja hajujen kemiassa. Esteri sisältää COO-sillan.

Synariini

Efektin uskotaan perustuvan siihen, että synariini tukkii makeusreseptorit, eli makean maistaminen estyy. Kun synariini huuhdellaan juomalla pois, makuhermo laukaiseen valheellisen makeuden aistimuksen.

- janiope


Lähde:
http://www.wired.com/2014/07/orange-juice-toothpaste/

Ratkaisiko tietokone matemaattisen Erdőksen ongelman?

Matemaatikot Alexei Lisitsa ja Boris Konev Liverpoolin Yliopistosta törmäsivät ongelmaan, joka matemaatikkojen on ratkaistava nopeasti:

Onko tietokoneen laskema todistus tosi, jos sitä ei pysty tarkistamaan?

Dataa (cc Buster Benson)

Lisitsa ja Konev laittoivat tietokoneen laskemaan Erdőksen poikkeavuus ongelmaa:

missä k, d ja C ovat mitä tahansa kokonaislukuja ja x_i on sarja lukuja, joista jokainen on vain joko +1 ja -1, nk. ±1–sarja. Esimerkiksi x_i = (−1)ⁱ⁺¹.

Tämän lausekkeen todistaminen oikeaksi tai vääräksi on osoittautunut vaikeaksi. Lisitsan ja Konevan ohjeistama tietokone teki työtä käskettyä ja todisti lausekkeen oikeaksi, jos sarja sisältää yli 1161 lukua ja C=2. Onko todistus oikea? Tietokoneen todistus on 13 Gb pitkä, eli jonkin verran pidempi kuin wikipedia, tai reilun 160 000 sivua tekstiä. Tällainen määrä matemaattista todistusta on mahdoton tarkistaa hallitusti ja järjellisesti. Matemaatikkojen onkin siis ratkaistava, voiko tietokoneen tekemiä todistuksia pitää oikeana, jos niitä ei voida tarkistaa.

- janiope


Lähde:
http://phys.org/news/2014-02-math-proof-large-humans.html#nRlv

Uusi musta on supermusta

Surrey Nanosystems on kehittänyt uuden nanomateriaalin käyttäen hiilinanoputkia. Vantablackiksi nimetty aine absorboi 99,965% valosta, kun esimerkiksi mustinkaan hiili ei absorboi kuin 99,5%. Vantablack on niin mustaa, että siitä ei erota muotoja. Se on kuin reikä tai tyhjää. Vantablack on mustinta materiaalia maailmassa.

Vantablack-nanomateriaali (c) Surrey Nanosystems

- janiope


Lähde:
http://www.iflscience.com/technology/new-super-black-material-absorbs-99965-light

Kantasoluista ihmisen varaosia

Kantasolututkimus etenee vauhdilla. Koko ajan tulee uusia uutisia. Kantasolu on solu, joka pystyy jakautumaan loputtomiin ja erikoistumaan erilaisiksi kudostyypeiksi saadessaan komentosignaalin. Näin kantasoluista voidaan siis muodostaa ihmiselle varaosia. Ei siis ihme, että tutkimus kantasolujen ympärillä käy vilkkaana, ja siitä povataan yhtä isoimmista lääketieteellisistä mullistuksista lähitulevaisuudessa.

(http://pixabay.com/en/stem-cell-sphere-163711/)

Kantasoluista voidaan pian valmistaa verisoluja. Tämä olisi iso askel kohti biosynteettistä verta, jossa ihmiselle tuotetaan hänen omaa vertaan, kun hän tarvitsee verensiirtoa. Verenluovutuksesta tulisi tällöin turha näytelmä. Tutkimus on löytänyt ohjainproteiineja, jotka määräävät pluripotentteja kantasoluja erikoistumaan hematopoieettisiksi kantasoluiksi, joista lopulta muodostuu erilaiset verisolut. Tutkijat onnistuivat tuottamaan 30 miljoonaa verisolua miljoonasta kantasolusta.
Kantasoluista on kasvatettu hammas, vaikkakin vielä hieman heikonpuoleinen, niin kuitenkin aidonoloinen kopio.

Kantasoluja voidaan käyttää myös korjaustoimiin paikallisesti. Esimerkiksi, kantasolut ovat keskeissä roolissa verkkokalvon terveydessä. Silmän verkkokalvon pinta uusiutuu jatkuvasti ja se takaa kirkaan näön. Jotta verkkokalvo voisi pysyä terveenä tai parantua vauriosta, tarvitaan limbaalisia kantasoluja. Limbaaliset kantasolut on harvinaisia ihmiskehossa. Usein verkkokalvon parantuminen tai hyvinvointi kaatuukin siihen, että limbaaliset kantasolut kuolevat. Tutkijaryhmä on onnistunut löytämään limbaalisten kantasolujen ohjelmoitua solukuolemaa, apoptoosia, säätelevän proteiinin ABCB5. Se mahdollistaa verkkokalvon regeneraation. Lisäksi proteiinin käytöllä voidaan lisätä onnistumisprosenttia verkkokalvon siirtoleikkauksissa, jotka tällä hetkellä ovat suhteellisen epävarmoja operaatioita. Tämä tutkimus tuonee monelle näkemisen iloa onnettumuuksien jälkeen - tai silmän pintasairauksista ja silmärappeumasta kärsiville.

Kuu on perigeumissa

Tänäiltana on hyvä aika tähyillä taivaalle. On täysikuu ja se on lähimpänä maata. Kuulla on elliptinen rata, samoin kuin maalla on auringon ympäri. Tänään kuu on ellitisen ratansa perigeumissa eli pisteessä, joka on lähimpänä maata. Täysikuu näyttäytyy silloin isoimpana ja kirkkaampana, ns. superkuuna.

- janiope

Ilotulitus kuvattuna lennokilla - youtube.poiminta

Action-kameran on jo jonkin aikaa saanut kiinni lennokkeihin, tai quadrokopteriin.
Eipä siis ole ihme, että Jos Stiglingh on saanut päähänsä kuvata ilotulituksen käyttäen GoPro Hero 3 silver -kameraa DJI Phantom 2 -kopterissa. Enjoy!


- janiope

P.S. Olisi kiva, jos laittaisitte kommetteihin vastaavia videoita ihmeteltäviksi.

Juhlat tulossa: Miten solmio solmittiinkaan?

Osaan kaksi solmiosolmua: englantilaisen ja ranskalaisen, joista käytän vain toista, ranskalaista (full Windsor). Mielestäni siitä tulee tasapainoisempi solmu.

Solmion solmiminen on kiinnostanut matemaatikkoja, varmaankin juuri ennen juhlia, kun ovat peilin edessä pohtineet, miten se solmu taas menikään. Ovat ehkä jääneet toviksi jos toiseksikin pohtimaan: Kuinka monta erilaista solmua voi olla?

Vuonna 1999 Cambridgen yliopistossa päädyttiin siihen tulokseen, että solmuja on 85. Kuitenkin tänä vuonna (2014) KTH:ssa Ruotissa päädyttiin hieman isompaan tulokseen: 177 147. Mistä ero johtuu? Vuoden 1999 tutkimus oletti, että solmio päättyy aina sileään etukuvioon ja solmiessa voi tehdä vain kahdeksan mutkaa ennen kuin solmio käy liian lyhyeksi. Lisäksi laskoksia solmion päässä sai olla vain yksi. Uudemmassa tutkimuksessa lisättiin mutkavaihtoehtoja ja määrää, eikä rajoitettu lopputulosta.

Suomalaiset malarian kimpussa (HS 9.7.2014) - linkkivinkki

Suomalaiset Seppo Meren johdolla malarian kimpussa. Helsingin sanomien jutussa mielenkiintoista tietoa malariasta ja suomalaisryhmä kehittämästä rokotteesta:

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomalainen+tutkijajoukko+aikoo+peitota+malarian/a1404792235928

Jos tämä tiedon valossa lukee aiemman kirjoitukseni:
Malariaparasiitti houkuttelee hyttysiä

Rokotteen teho perustuu ketjun katkaisemiseen hyttysiin. Tällöin ei siis parane tuota hajujälkeä tuhota, mutta ehkä hajua voisi käyttää rokotusten kohdentamiseen.

- janiope

Ihon alle asennettava mikrosiru toimii lääkeannostelijana

Puettava elektroniikka lisääntyy, ja samoin lisääntyy erilaiset ihon alle asennettavat mikrosirut. MIT startup -yrityksenä ponnistanut MicroCHIPS on kehittänyt ihon alle asennettavan mikrosirun, joka annostelee lääkeainetta ja jota voidaan ohjata kaukosäädöllä. Siru on 2 x 2 cm ja 0,7 cm paksu. Ensimmäinen siru on suunniteltu ehkäisyyn. Sirussa oleva levonorgestreeli eli synteettinen keltarauhashormooni riittää 16 vuodeksi. Yhdysvaltain lääkehallinnon prekliiniset testit alkavat ensi vuonna. Tuotantoon laitetta odotetaan vuonna 2018.

Etuna nykyäänkin saatavilla olevaan ehkäisyimplanttiin on se, että kauko-ohjauksella mikrosiru voidaan sammuttaa käymättä välillä klinikalla ja mikrosirussa lääkeainetta riittää huomattavasti pidemmäksi aikaa.

- janiope


Lähde:
http://www.technologyreview.com/news/528121/a-contraceptive-implant-with-remote-control/

Tapahtumat 400 000 vuotta sitten kertovat ilmastonmuutoksen seurauksista

Yksi tutkimus lisää ilmaston lämpenemisestä. Eikä tässäkään tulos varsinaisesti yöunia paranna.

powered by Fotopedia

Albertan yliopiston tutkimusryhmä tutki jääpeitteen historiaa Grönlannissa. Jokien pohjista otetut sedimenttinäytteet sisälsivät eroosion vuoksi irronnutta kivimateriaalia, jonka irtoaminen oli mahdollista vain alueilta, jotka eivät olleet jään peitossa. Näin pystyttiin luomaan käsitys, missä jääpeitettä on ollut minäkin ajanjaksona. Tulos oli, että jääpeite oli sulanut kokonaan 400 000 vuotta sitten lämpimänä ajanjaksona. Tulokset indikoivat, että meri olisi ollut 4,5 - 6 metriä korkeammalla ja lämpötila olisi ollut vain jokusen asteen korkeampi kuin nyt. Tulokset ovat linjassa monien ennusteiden kanssa ja korostaa sitä, kuinka herkästi jäätiköt sulavat. Tulokset on julkaistu Naturessa.

- janiope


Lähde:
http://phys.org/news/2014-07-climate-future-impact.html

Keisarileikkaus aiheuttaa syntyvälle lapselle epigeneettisiä muutoksia

Uusi tutkimus on löytänyt lisäymmärrystä asiaan, miksi keisarileikkauksella (sectio caesarea) syntyvillä lapsilla on kohonnut riski hengityssairauksiin, ylipainoon ja 1-tyypin diabetekseen. Keisarileikatuilla lapsilla on havaittu kohonnut metylaatiotaso kantasolujen DNA:ssa. DNA:n metylaatiotasot määrittelee, mitkä DNA-sekvenssit ovat päällä ja mitä poissa päältä, eli mikä perimä toteutuu ja mikä ei. Näin keisarileikattu lapsella on eri DNA:n osat päällä kuin normaalisti syntyneillä. Näitä muutoksia kutsutaan epigeneettisiksi. (Erotuksena geneettisistä muutoksista, jotka tarkoittasivat muutoksia DNA:ssa. Vaikutukset ovat kuitenkin samankaltaisia.) Tutkimus on vielä kesken siltä osin, että tiedettäisiin vaikutuksen pysyvyydestä. Epigeneettiset muutosten pysyvyys voi vaihdella tilapäisestä periytyväksi, mikä tekeekin havainnosta erityisen huolestuttavan.

Vaikutuksen epäillään johtuvan siitä, että normaalisti syntyvällä lapsella stressitasot nousevat ja immuunijärjestelmä aktivoituu. Keisarileikkauksella syntyvällä lapsella ei käy samoin. 1-tyypin diabetes on autoimmuunisairaus, joten selitys tuntuu uskottavalta näiltä osin.

- janiope


Lähde:
http://www.iflscience.com/health-and-medicine/cesarean-delivery-may-cause-epigenetic-changes-babies-dna

Simpanssit viestivät eleillä

Simpanssit viestivät toisilleen 66 eleellä 19 eri viestiä. HS uutisoi tästä:

http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+Simpanssit+viestiv%C3%A4t+66+eleell%C3%A4/a1404442366058

Pientä tarkennusta uutiseen:
Kuten allaolevassa keskustelussakin todetaan, simpanssi ei ole ihmisen lisäksi ainoa, joka viestii tarkoituksellisesti. Esim. Delfiinit kutsuvat toisiaan jopa nimeltä. HS uutisoi tämänkin aikoinaan:

http://www.hs.fi/artikkeli/Tutkijat+Delfiinit+kutsuvat+toisiaan+nimill%C3%A4/1135219822176

Tämä toki viittasi tutkijan kommenttiin BBC:n uutisessa:

"Only humans and chimps, she [Tri Catherine Hobaiter] said, had a system of communication where they deliberately sent a message to another individual."

Hobaiter haluaa tietenkin ilmaista innostustaan asiaa kohtaan. Lisäksi hän alleviivaa, että simpanssit kommunikoivat arkipäiväisemmistä asioista, kun taas monet muut eläimet lähinnä lähettävät signaaleja tyyliin vaara tai täällä.

.Jäin uutisen lukiessani kaipaamaan vähän lisätietoa siitä, minkälaisista asioista simpanssit viestivät. Simpanssien eleiden tarkoitus vaihtelee kontekstin mukaan, ja lisäksi samaa asiaa voidaan haluta useammalla eleellä. Voisi ajatella, että simpanssien kielessä on tilannesidonnaisia vivahteita. Viestien aiheet koskivat seuraavan tyyppisiä asioita:

Lopeta, mene pois, halaa mua (tai muu kosketus), anna, seuraa, lähemmäksi, hyppää reppuselkään, tuun reppuselkään, mennään (aikuiselle tai lapselle), siirry, mitä tuolla on, pudistetaan turkkia tms, seksuaalista vonkausta (uros tai naaras).

Onkin helppo ymmärtää, että eleitä tarvitaan enemmän kuin yksi, kun halutaan indikoida vivahteita. Onko kyseessä pyyntö vai käsky? Tai kerrotaan, mitä pitäisi antaa tai mikä pitäisi lopettaa.

- janiope


Lähde:

 Hobaiter and Byrne, The Meanings of Chimpanzee Gestures, Current Biology (2014), 
http://dx.doi.org/10.1016/j.cub.2014.05.066

supercool vesi eli temppuilua alijäähtyneellä vedellä - youtube.poiminta

Cool, supercool!
Nyt on alijäähtynyttä!

Alijäähtynyt vesi on vettä, jonka lämpötila on alle 0°C (normaali-ilmanpaineessa). Eli veden pitäisi olla jo jäätynyt, vaihtanut olomuotoaan kiinteäksi. Vesi on kuitenkin vielä nesteenä, koska jään kiteytyminen ei ole päässyt alkamaan. Videolla tätä ilmiötä hyödynnetään:

1. Vesi jäähdytetään pakkasessa alle 0°C.
2. Veteen aiheutetaan häiriö tai kidekeskus, joka aiheuttaa veden jäätymisen.

Jos haluat itse kokeilla videon kikkoja, niin veden pitää olla puhdasta ja samoin astioiden. Lisäksi liikuttele alijäähtynyttä vettä varovasti. Pienikin häiriö saattaa aiheuttaa jäätymisen. Huomaa myös, miten videolla vesi jäätyy rintamana, kun kiteytyminen etenee. Videolla häiriö aiheutetaan joko kopauttamalla, tai jääkuution avulla, joka toimii siis kiteille kasvuherätteenä.

- janiope

P.S. Jos olomuodon muutokset ovat unohtuneet, niin kertaus on opintojen äiti.

Olomuodon muutokset
((cc) Tomia)

Malariaparasiitti houkuttelee hyttysiä

Havainto: Hiiret, joilla on malarian parasiittejä, houkuttelevat enemmän hyttysiä.

Kuten tiedämme, hyttyset ovat malarian päälevittäjiä. Malaria puolestaan on Plasmodium-suvun itiöeläinten aiheuttama loistauti, ja maailman terveysjärjestön mukaan yksi maailman pahimmista terveysongelmista. Havainto ei siis sinänsä ole kovinkaan yllättävä tulos. Jos hyttyset välttelisivät malarian kantajia, malaria ei leviäisi, ja hyttyset eivät olisi malarian päälevittäjiä.

Tutkimuksen anti onkin enemmän siinä, että tämä ei ole sattumanvarainen tapahtuma. Malaria-parasiitti aiheuttaa muutoksen eläimen tuoksussa niin, että se houkuttelee hyttysiä paikalle. Vielä jopa niin, että hiiri on hyttyselle houkuttelivin parasiitin kannalta juuri optimi aikaan. Tulos pätee myös, jos hiiri ei itse sairastu malariaan, vaan on pelkästään taudinkantaja. Tämä tutkimus voi auttaa malarian torjunnassa. Hajua voidaan käyttään parasiitin kantajien tunnistamisessa ja ehkä tätä hajujälkeä voidaan myös häiritä.

- janiope


Lähde:
http://www.iflscience.com/plants-and-animals/mice-malaria-are-more-attractive-mosquitoes#8ybA7vpG9TAhErVj.99

Muistatko elokuvan Tuntematon Uhka (Outbreak)?

Muistatko elouvan Tuntematon Uhka vuodelta 1995? Juuri sen, mitä tähditti Dustin Hoffman ja missä viruksella tartutettu koe-eläin puri ihmistä ja aiheutti ison epidemian. Vai olisiko Pandemia-lautapeli tutumpi? Tai Chimera-viruksen metsästys Mission Impossible 2:ssa (Vaarallinen tehtävä 2)?

Huokailitko leffan alussa, että eihän noin voi käydä?

Ehkä voikin. Jos elokuva ei muistu mieleen, niin varmasti muistat vielä sikainfluenssan. Eräiden arvioiden mukaan sikainfluenssa eli A(H1N1)-virus tappoi 150 000 - 575 000 ihmistä vuonna 2009. Suomikin aloitti rokoteohjelman tämän taudin hillitsemiseksi. Toki ei tämä mikään espanjantauti ollut, joka tappoi miljoonia, joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa. Saman A(H1N1)-virustyypin tuhoja tämäkin. Tutkija Yoshihoro Kawaoka on modifioinut sikainfluenssavirusta siten, että se pystyy ohittamaan meidän immuunijärjestelmän tehden rokotukset tehottomiksi. Aiemmin sama tutkijaryhmä herätti Espanjataudin viruksen henkiin. Moni onkin kysynyt: Miksi ihmeessä?

Yoshihoro Kawaoka puolustautuu sillä, että nämä luodut kannat tarjoavat oivan mahdollisuuden tutkia virusta ja olla askeleen edellä ennen seuraavaa epidemiaa. Epäilijät taasen pelkäävät, että Kawaoka saa nimensä historiaan uuden pandemian vahinkovapauttajana.

Tämän tyyppisten aiheiden tutkimisessa on aina eettinen ongelma. Tutkimusryhmä on kannettava erityistä huolta motiiveistaan ja resursseistaan. Nämä on vääriä paikkoja antaa ahneuden tai kilpailun tuoda peliin huolimattomuutta. Kuitenkin tieteessä on välillä mentävä vaarallisillekin alueille, jotta kehitystä tapahtuu. Tarkoitus ja keinot lopulta ratkaisevat.

- janiope


Lähde:
http://www.iflscience.com/health-and-medicine/researchers-may-have-created-h1n1-flu-strain-capable-evading-immune-system

kivi-paperi-sakset, ja voittostrategia on...

Kivi-paperi-sakset
(openclipart)

Kivi-paperi-sakset -pelin kaikki tuntevat. Kunkin tuloksen todennäköisyys on 1/3. Pelissä voiton mahdollisuus on 1/3. Sama todennäköisyys on tasapelille ja tappiolle. Paremmuuden tai arvonnan voisi tehokkaammin suorittaa kolikon heitolla, mutta tasapeli on kiva lisä tuomaan jännitystä. Ei kivi-paperi-sakset olisi kuitenkaan niin suosittu kuin se on, jos se olisi vain tuuripeli eli todennäköisyyteen pohjaava peli. Kivi-paperi-sakset -pelistä käydään maailmanmestaruuskisojakin.

Valitsetko kiven, paperin vai sakset? Onko valinta satunnainen vai harkittu? Voiko valinta edes olla satunnainen, kun ihmisestä on kysymys? Ihmisen alitajunnasta on löydetty kohinaa, joka ohjaa ihmisen toimintaa. Ehkä se on ihmisen satunnaisgeneraattori.

Kivi-paperi-sakset on peli toista ihmistä vastaan. Se luo siitä sosiaalisen pelin. Strategiasivustolla löytyy joitakin perusstrategioita pelata peliä. Yksi perustaktiikan pohja on se, että ihmiset tuntuvat syystä tai toisesta suosivan kiveä. Se tekee saksista huono strategian, ja paperista hyvän. Tämä näkyykin tuloksissa. Sakset on vähiten käytetty strategia. Suositulla kivistrategialla pelaa eniten tasapelejä ja voittaa vähiten, jos tilastot pitävät paikkansa.

Asiaa on ihan tutkittukin. Tietenkin. Ihmisen peruskäyttäytymiseen tässä kuuluu, että voittoputkea ylläpidetään, eli luotetaan voitokkaaseen valintaan. Tämä juontaa juurensa siihen, että ruoka on usein löytynyt samojen vihjeiden perusteella. Tämän vastapuoli on se, että tappiollinen taktiikka pyritään korjaamaan voitolliseksi. Suurin osa ihmisistä noudattaa näinkin yksinkertaista, luontaista ehkä jopa alitajuntaista taktiikkaa. Lisäksi ihminen harvoin uskaltaa ottaa kolmea samaa peräkkäin, vaan korjaa viimeistään siinä tasapeliä voittavaan suuntaan. Käyttäydymme siis kuin reesusapinat. Älä vain pelaa kivi-paperi-sakset -peliä simpanssia vastaan. Takkiin tulee varmasti!

Hyvin pieni murto-osa ihmisistä lähtee strategiseen ajatteluun pohjaten peliteoriaan, että jokainen noudattaisi edellä mainittua strategiaa ja optimoisi omansa voitokkaaksi verrattuna vastustajan oletettuun käyttäytymiseen. Ehkä tämä on liian pitkä ajatusketju pelitilanteessa tehtäväksi. Strategiaksi voi siis suositella vastustajan lukemista ja pelaamista hänen strategiaansa vastaan.

Jim Parsons alias Sheldon Cooper
 Comic Conissa
(cc Kristin Dos Santos)

Hmm.. Toki tästä voi tehdä reaktiopelin, mutta se mielestäni on alkuperäisen ajatuksen huijausta. Japanilaisten kehittämä robotti luottaa tähän strategiaan ja täten voittaa ihmisen selvin numeroin. Jos pelitilanne kuitenkin peilaa reaktioihin, niin suosittelen opettelemaan hämäysliikkeet. Hämäät saksilla, pelaat paperin. Hämäät kivellä, pelaat sakset. Hämäät paperilla, pelaat kiven. Kun vastustaja tajuaa hämäyksesi, muutat takaisin hämäämättömään toimintaan. Peli muuttuu näin jälleen vastustajan aikeiden lukemispeliksi.

kps-lisko-spock-variantti
((cc) Nojhan)

The Big Bang Theoryn (suom. Rillit Huurussa) TV-sarjan roolihahmo Sheldon on kehitellyt pelistä kivi-paperi-sakset-lisko-spock -version. Se jakaa mahdollisuusvariantit laajemmalle, ja vähentää edellä mainittuja ongelmakohtia sekä pienentää tasapelin mahdollisuutta. Tosi nörtti pelaakin siis Sheldonin lanseeraamaa versiota.


- janiope

"Play more games!" - Wil Wheaton

Solunjakautuminen - linkkivinkki

Solunjakautumisessa yhdestä solusta syntyy kaksi identtistä solua. Tavallisten solujen jakaantumisprosessin nimi on mitoosi. Mitoosissa kromosomit ensin kahdentuvat ja sitten asettuvat keskitasoon/jakotasoon riviin metafaasissa eli keskivaiheessa. Seuraavaksi mikrotubuluksista eli mikroputkista muodostuu tumasukkula, jonka sukkularihmoja kiinnittyy kuhunkin kromosomiin. Seuraavassa vaiheessa tumasukkulan säikeet vetäytyvät ja vetävät kromosomit toisistaan irti solun vastakkaisille puolille ennen lopullista solujen jakautumista tytärsoluiksi. Nämä vaiheet ovat selvästi näkyvissä alla linkitetyssä hienossa mikroskooppivideossa:

Mitoosi sian munuaisten soluissa (Nikonin mikroskooppikuvien galleriassa)
Sama giff-animaationa

- janiope

Pelaisiko erän simpanssia vastaan?

Kaikkihan me tiedämme, että simpanssit ovat nokkelia. Kannattaisiko simpanssi haastaa yksinkertaiseen peliin? Laitetaan panokseksi gourmet-ateria per peli. Helppo voitto? Eikö?

Kuva 1. Ihmisten ja Simpanssien oppimistehokkuus
(Figure 3, Martin et al. (2014) Scientific Reports)

Simpanssien ja ihmisten kykyä sopeutua uusiin pelitilanteisiin tutkittiin Nashin peliteoriaan pohjaavassa tutkimuksessa [1]. Peliteorian mukaan pelaaja pyrkii optimoimaan pelistrategiansa ja maksimoimaan voittonsa. Tutkimuksessa pelin asetelma oli yksinkertainen. Eri tilanteissa pelin sai ratkaistua eri strategioilla. Simpanssit pelasivat toisiaan vastaan, ja ihmiset toisiaan. Pelaajien piti reagoida muuttuviin olosuhteisiin. Pelaajien valinnat vaikuttivat toisiinsa, ja voittostrategiat olivat epäsymmetriset eli pelaajilla oli eri optimistrategia. Simpanssit sopeutuivat nopeammin muuttuvaan epäsymmetriseen pelitilanteeseen. Ihmiskontrolliryhmältä kesti kauemmin sopeutua uuteen tilanteeseen ja hahmottaa, mikä strategia tuottaa voiton. Tämä näkyy  kuvassa 1. Simpanssit oppivat vähemmillä peleillä kuin ihmiset. Nashin peliteoria edellyttää, että strategia optimoidaan ja muut toimivat samoin. Koska simpanssien pelitulokset noudattivat peliteoriaa paremmin kuin ihmisten, niin tästä tutkijat päättelivät, että ihmiset antavat sosiaalisten vuorovaikutusten ja väärien strategiaoletusten sekoittaa tilannetta.

Lisätieto: John Nash on yhdysvaltalainen matemaatikko, joka kehitti peliteorian 21-vuotiaana. Hän on kärsinyt läpi elämänsä paranoidisesta skitsofreniasta. John Nashista on tehty loistava neljän Oscarin elokuva Kaunis Mieli vuodelta 2001. Se on hieno kuvaus nerouden ja hulluuden rajamaasta, ja siellä harhailevasta matemaatikosta. Suosittelen katsottavaksi, jos et ole vielä nähnyt.

Voidaan toki spekuloida, oliko ihmisryhmä riittävän motivoitunut. Miksei olisi motivoitunut, kysyn minä. He osallistuivat tutkimukseen, niin tuskin pelasivat puolivaloilla. Miksi sitten ihmiset hävisivät vertailussa? Tutkijat pohtivat, että ihmisten taipumus yhteistyöhön ja ajattelun mutkikkuuteen tulee suoraviivaisen voitto ja palkkio -ketjun tielle. Simpanssit ovat kilpailu-, voitto- ja palkkiohalukkaampia luonnostaan, ja siten käyttävät aivoresurssinsa tehokkaammin tällaisissa tilanteissa.

Toinen tutkimus [2] paljastaa, että reesusapinoilla on taipumusta voittoputken suosimiseen, yrittävät siis sitä strategiaa, joka on ennen tuottanut positiivisia tuloksia. Mielenkiintoista sinänsä; Ihmisen käytös uhkapeleissä muistuttaakin enemmän apinan toimintaa kuin simpanssin. Pelaamme onnen kalsarit jalassa tiettyjä kuvioita perustuen johonkin menneeseen onnen kokemukseen. Apina olisi asiasta samaa mieltä: Ei parane hyvää voittoputkea hukata, onni voi kääntää selkänsä. Simpanssia ei rajoita pelistrategiaansa liikaa menneillä kokemuksilla, vaan sopeutuu tehokkaasti uuteen tilanteeseen.

Reesusapina (Macaca mulatta)
(J.M.Garg CC BY-SA 3.0)

Simpanssi (Thomas Lersch)

Ensi kerralla, kun lähdet pelaamaan viikkorahasi, niin kannattaa ottaa simpanssi takapiruksi ja jättää apina kotiin. Pelatessa tuuripohjaista peliä on hyvä muistaa todennäköisyyslaskun perussäännöt ja unohtaa taikausko. Tosin siinä menee herkästi sitten pelaamisesta ilo. Ehkä sittenkin kannattaa ottaa apina mukaan.

- janiope


Lähteet:
[1] Chimpanzee choice rates in competitive games match equilibrium game theory predictions
Christopher Flynn Martin, Rahul Bhui, Peter Bossaerts, Tetsuro Matsuzawa & Colin Camerer

Scientific Reports 4 (2014), Article number: 5182 doi:10.1038/srep05182

[2] Hot-hand bias in rhesus monkeys
Blanchard, Tommy C.; Wilke, Andreas; Hayden, Benjamin Y.
Journal of Experimental Psychology: Animal Learning and Cognition, Vol 40(3), 2014, 280-286.